Motivaatio vastaa kysymykseen, mitä ihminen haluaa silloin, kun ulkoisia pakkoja ei ole.
Motivaatio on välttämätön edellytys menestyväksi tulemiselle. Usein se on myös niiden tekijöiden joukossa, jotka tuottavat eniten ongelmia.
On helppo motivoitua hetkellisesti kannustavan biisin, legendaarisen videopätkän tai ajatuksia herättävän tekstin ansiosta.
Harmittavan usein tällaiset kipinät ovat vain lyhytaikaisia ja pian ihminen vaipuu jälleen vanhoihin löysiin kuvioihin ja jatkaa asioiden lykkäämistä. Mitä pidempään tällainen tila jatkuu, sitä enemmän motivaation puute tuntuu olevan osa ihmisen persoonaa.
Sellaista asiaa kuin motivoimattomuus ei ole olemassakaan. Mitä ikinä teetkin ajallasi, olet motivoitunut siihen, vaikka se ei olisikaan juuri sitä, mitä haluat tehdä. Elokuvassa Office Space Peter oli yksi laiskimmista ihmisistä maan päällä. Se oli hänen tavoitteensa. Hän näytti laiskalta ja epämotivoituneelta, mutta itse asiassa hän oli todella motivoitunut ei-minkään tekemiseen.
Onko tapanasi hengailla kavereiden kanssa, katsoa televisiota tai selailla foorumeita, kun sinun pitäisi keskittyä em.opiskelemiseen? Jos haluat päästä tällaisista tavoista eroon, sinun on selvitettävä, miksi ne motivoivat sinua. Kun keksit syyn, olet askeleen lähempänä sen motivaation löytämistä, jota kaipaat opiskeluun.
Motivaatio on välttämätön edellytys menestyväksi tulemiselle. Usein se on myös niiden tekijöiden joukossa, jotka tuottavat eniten ongelmia.
On helppo motivoitua hetkellisesti kannustavan biisin, legendaarisen videopätkän tai ajatuksia herättävän tekstin ansiosta.
Harmittavan usein tällaiset kipinät ovat vain lyhytaikaisia ja pian ihminen vaipuu jälleen vanhoihin löysiin kuvioihin ja jatkaa asioiden lykkäämistä. Mitä pidempään tällainen tila jatkuu, sitä enemmän motivaation puute tuntuu olevan osa ihmisen persoonaa.
Sellaista asiaa kuin motivoimattomuus ei ole olemassakaan. Mitä ikinä teetkin ajallasi, olet motivoitunut siihen, vaikka se ei olisikaan juuri sitä, mitä haluat tehdä. Elokuvassa Office Space Peter oli yksi laiskimmista ihmisistä maan päällä. Se oli hänen tavoitteensa. Hän näytti laiskalta ja epämotivoituneelta, mutta itse asiassa hän oli todella motivoitunut ei-minkään tekemiseen.
Onko tapanasi hengailla kavereiden kanssa, katsoa televisiota tai selailla foorumeita, kun sinun pitäisi keskittyä em.opiskelemiseen? Jos haluat päästä tällaisista tavoista eroon, sinun on selvitettävä, miksi ne motivoivat sinua. Kun keksit syyn, olet askeleen lähempänä sen motivaation löytämistä, jota kaipaat opiskeluun.
Mitä motivaatio on?
Motivaatio on tavoitteiden saavuttamiseen käytettävä tunne tai voima. Motivaation ollessa puutteellinen ongelmia on joko päämäärissä tai niiden saavuttamiseen tarvittavassa energiassa.
Ihmiset eivät yleensä myönnä, että heillä olisi ongelmia tavoitteiden kanssa. Niitä on kuitenkin jokaisella motivaation kanssa kamppailevalla. Alla näet muutamia esimerkkejä ongelmista, joita tavoitteisiin voi liittyä.
Motivaatio on tavoitteiden saavuttamiseen käytettävä tunne tai voima. Motivaation ollessa puutteellinen ongelmia on joko päämäärissä tai niiden saavuttamiseen tarvittavassa energiassa.
Ihmiset eivät yleensä myönnä, että heillä olisi ongelmia tavoitteiden kanssa. Niitä on kuitenkin jokaisella motivaation kanssa kamppailevalla. Alla näet muutamia esimerkkejä ongelmista, joita tavoitteisiin voi liittyä.
- Tavoitteet keskittyvät vain tuloksiin, kuten rahaan.
- Odotukset ovat liian korkeat.
- Ihmisella ei ole välitavoitteita vaan ainoastaan pitkän aikavälin tavoitteita tai isoja unelmia.
- Tavoitteiden saavuttamisen jälkeen ei aseteta uusia päämääriä.
- Tavoitteita on liian monta.
Mikä meitä motivoi?
Suurin osa muistaa tieteen historiasta Pavlovin koiran ja klassisen behaviorismin oletuksen: jos halutaan lisätä jotakin toimintaa, kannattaa aina palkita siitä ja rangaista päinvastaisesta, niin tavoitteeseen päästään parhaiten. Löydetty yhteys oli tieteellisessä mielessä kaunis, selkeä ja lineaarinen – mitä enemmän tietystä toiminnasta palkitaan, sitä enemmän palkitsemisen kohde sitä tekee.
Nykyisin tiedetään, että asia ei ole näin yksinkertainen. Mutta missä kohtaa behavioristinen päättely menee pieleen?
Ongelma on helpompi ymmärtää, kun tunnistetaan se, että ihmisellä voi olla erilaisia motivaatiotasoja. Ulkoinen motivaatio liittyy näyttämisen haluun, statukseen, julkiseen tunnustukseen tai rahapalkkioihin. Usein työ mielletään vain välineeksi saavuttaa näitä asioita. Jos ne saadaan muuta kautta, vaikka lottovoiton tai perinnön avulla, ulkoisesti motivoidun työn mielekkyys loppuu samalla hetkellä.
Ulkoisten ja julkilausuttujen tavoitteiden alla on kuitenkin motivaation psykologisempi taso, vähemmän tietoinen kerros. Silloin voidaan puhua sisäisestä motivaatiosta. Tämä motivaatiotaso tuo aitoa ja pitkäkestoista tyydytystä, koska jos se on kunnossa, työtä tehdään ensisijaisesti sen itsensä takia. Tällöin mielekkyyden tunne ei enää nouse mistään ulkopuolisesta seikasta, vaan työn ilosta itsestään. Työlle syntyy sisällöllinen merkitys. Flow-tilaan pääsee silloin helposti ja sen kummemmin miettimättä.
Nykyisin hyväksytään se, että osa motiiveista voi olla tiedostetumpia kuin toiset, mutta silti nämä eivät välttämättä ole ristiriidassa keskenään – erään käsityksen mukaan ne toimivat rinnakkain mutta toisistaan riippumatta. Kysymys on siis enemmänkin sävyeroista kuin toistensa vastakohdista.
Sisäinen tarve
Omasta aloitteesta syntyvät harrastukset ovat hyvä esimerkki sisäisen motivaatiotason toteutumisesta. Kun toiminta tuottaa tyydytystä, siihen on valmis investoimaan isojakin summia rahaa ja aikaa. Harva laskee käytettyjä tunteja tai rahoja silloin, kun harrastuksesta saa aitoa tyydytystä. Paras merkki toiminnan mielekkyydestä on se, että siinä ei tunnu olevan mitään järkeä, vaan sitä on hauska tehdä juuri sen itsensä takia.
Sisäisen motivaation kadottamisesta klassinen esimerkki on se, että mukavakin harrastus saa uuden merkityksen, kun se muuttuu leipätyöksi. Tavoite tulee ulkoapäin, vaikka se olisikin sama kuin ennen. Tällöin ihminen kokee, että aikaisemmin itsetarkoituksena tehtyä asiaa tehdään nyt pakon edessä ja vain rahan ansaitsemisen vuoksi.
Vaikka alussa tuntuisi ihanteelliselta, että omasta harrastuksestaan saa rahaa, saattaa sisäinen motivaatio muuttua pikku hiljaa ulkoiseksi. Jossain vaiheessa voi löytää itsensä tilanteesta, jossa huomaa, että ainoa syy jatkaa harrastusta on ulkoinen palkkio ja odotukset.'
Motivaatiossa on eroja
Lasten toiminnassa motivaatiotasojen ero näkyy vielä selvemmin. Eräs Englannissa työskentelevä psykologituttavani kertoi joskus tilanteesta, jossa lapset melusivat päivästä toiseen hänen työhuoneensa ikkunan alla. Tilanne alkoi olla pikku hiljaa sietämätön. Koska hän tunsi hyvin eri motivaatiotasojen merkityksen, hän päätti antaa punnan joka kerta lapsille, kun nämä metelöivät entistäkin kovemmin.
Aluksi palkitseminen tuotti tulosta ja melu paheni päivä päivältä. Erään aamun jälkeen mies kuitenkin meni lasten luo ja sanoi, että rahaa ei valitettavasti enää ole. Taskut ovat tyhjät ja budjetti käytetty. Muutaman päivän päästä lapset totesivat, että homma ei enää kannata, koska siitä ei makseta, joten metelöiminen ikkunan alla voidaan yhtä hyvin lopettaa kokonaan.
Tarina näyttää havainnollisesti, kuinka aitoa iloa tuottanut meluaminen alkoi muuttua ulkoisesti ohjatuksi toiminnaksi. Ja kun toiminta muuttuu ulkoapäin palkituksi, se ei enää ole hauskaa.
Vastaavia tuloksia on saatu sosiaalipsykologian opiskelijoilla. Puuduttavaan ja tylsään kokeeseen tuotiin opiskelijoita yksi kerrallaan. Kokeen jälkeen heidän piti väittää seuraavaksi sisääntuleville, että koe oli ollut erittäin mielenkiintoinen ja jännittävä. Osalle opiskelijoista maksettiin valehtelusta korvaus, osalle taas ei.
Kun myöhemmin kysyttiin, ketkä olivat valehdelleet, kun olivat väittäneet koetta jännittäväksi, rahaa saaneet myönsivät helpommin valehdelleensa. Syynä oli se, että ne, jotka eivät saaneet rahaa, ajattelivat valehdelleensa ainoastaan omasta halustaan. Tällöin moraaliton teko oli tietysti vaikeampi myöntää. Rahaa saaneet taas ajattelivat valehdelleensa vain rahan vuoksi, joten valehtelun motiivi oli helpompaa ulkoistaa.
Mekanismi oli täsmälleen sama kuin metelöivillä lapsilla: oma toiminta tulkittiin itseohjautuvaksi sen mukaan, maksettiinko siitä vai ei.
Sitouttavat tekijätJos pelkkä raha ei takaa lahjakkuuksien työmotivaation säilyttämistä, niin mikä sitten? Työhyvinvointi ja oman työn mielekkäänä kokeminen voisivat olla hyvä alku. Kun olosuhteet ja puitteet motivoivan työn tekemiselle ovat parhaat mahdolliset, on otettu jo iso askel oikeaan suuntaan.
Laajemmassa mielessä työhyvinvointiin voidaan lukea omat kehittymismahdollisuudet, hyvä ilmapiiri, riittävät vaikutusmahdollisuudet omaan työnkuvaan sekä laadukas johtaminen. Näillä huolehditaan osaajien sitoutumisesta ja motivoitumisesta.
Tutkimukset näyttäisivät tukevan ajatusta siitä, että mitä monimutkaisempi ja vaativampi työ on kyseessä, sitä suuremmaksi työhyvinvointiin liittyvien asioiden merkitys kasvaa. Vaativissa asiantuntija- tai esimiesrooleissa se on suurimmillaan.
Tämä ei tarkoita, etteikö hyvästä työstä pitäisi palkita myös rahallisesti. Raha ei kuitenkaan koskaan korvaa työhyvinvoinnnin ja motivaation puutteita. Pelkällä rahalla osaajia ei saa pidettyä talossa.
Suurin osa muistaa tieteen historiasta Pavlovin koiran ja klassisen behaviorismin oletuksen: jos halutaan lisätä jotakin toimintaa, kannattaa aina palkita siitä ja rangaista päinvastaisesta, niin tavoitteeseen päästään parhaiten. Löydetty yhteys oli tieteellisessä mielessä kaunis, selkeä ja lineaarinen – mitä enemmän tietystä toiminnasta palkitaan, sitä enemmän palkitsemisen kohde sitä tekee.
Nykyisin tiedetään, että asia ei ole näin yksinkertainen. Mutta missä kohtaa behavioristinen päättely menee pieleen?
Ongelma on helpompi ymmärtää, kun tunnistetaan se, että ihmisellä voi olla erilaisia motivaatiotasoja. Ulkoinen motivaatio liittyy näyttämisen haluun, statukseen, julkiseen tunnustukseen tai rahapalkkioihin. Usein työ mielletään vain välineeksi saavuttaa näitä asioita. Jos ne saadaan muuta kautta, vaikka lottovoiton tai perinnön avulla, ulkoisesti motivoidun työn mielekkyys loppuu samalla hetkellä.
Ulkoisten ja julkilausuttujen tavoitteiden alla on kuitenkin motivaation psykologisempi taso, vähemmän tietoinen kerros. Silloin voidaan puhua sisäisestä motivaatiosta. Tämä motivaatiotaso tuo aitoa ja pitkäkestoista tyydytystä, koska jos se on kunnossa, työtä tehdään ensisijaisesti sen itsensä takia. Tällöin mielekkyyden tunne ei enää nouse mistään ulkopuolisesta seikasta, vaan työn ilosta itsestään. Työlle syntyy sisällöllinen merkitys. Flow-tilaan pääsee silloin helposti ja sen kummemmin miettimättä.
Nykyisin hyväksytään se, että osa motiiveista voi olla tiedostetumpia kuin toiset, mutta silti nämä eivät välttämättä ole ristiriidassa keskenään – erään käsityksen mukaan ne toimivat rinnakkain mutta toisistaan riippumatta. Kysymys on siis enemmänkin sävyeroista kuin toistensa vastakohdista.
Sisäinen tarve
Omasta aloitteesta syntyvät harrastukset ovat hyvä esimerkki sisäisen motivaatiotason toteutumisesta. Kun toiminta tuottaa tyydytystä, siihen on valmis investoimaan isojakin summia rahaa ja aikaa. Harva laskee käytettyjä tunteja tai rahoja silloin, kun harrastuksesta saa aitoa tyydytystä. Paras merkki toiminnan mielekkyydestä on se, että siinä ei tunnu olevan mitään järkeä, vaan sitä on hauska tehdä juuri sen itsensä takia.
Sisäisen motivaation kadottamisesta klassinen esimerkki on se, että mukavakin harrastus saa uuden merkityksen, kun se muuttuu leipätyöksi. Tavoite tulee ulkoapäin, vaikka se olisikin sama kuin ennen. Tällöin ihminen kokee, että aikaisemmin itsetarkoituksena tehtyä asiaa tehdään nyt pakon edessä ja vain rahan ansaitsemisen vuoksi.
Vaikka alussa tuntuisi ihanteelliselta, että omasta harrastuksestaan saa rahaa, saattaa sisäinen motivaatio muuttua pikku hiljaa ulkoiseksi. Jossain vaiheessa voi löytää itsensä tilanteesta, jossa huomaa, että ainoa syy jatkaa harrastusta on ulkoinen palkkio ja odotukset.'
Motivaatiossa on eroja
Lasten toiminnassa motivaatiotasojen ero näkyy vielä selvemmin. Eräs Englannissa työskentelevä psykologituttavani kertoi joskus tilanteesta, jossa lapset melusivat päivästä toiseen hänen työhuoneensa ikkunan alla. Tilanne alkoi olla pikku hiljaa sietämätön. Koska hän tunsi hyvin eri motivaatiotasojen merkityksen, hän päätti antaa punnan joka kerta lapsille, kun nämä metelöivät entistäkin kovemmin.
Aluksi palkitseminen tuotti tulosta ja melu paheni päivä päivältä. Erään aamun jälkeen mies kuitenkin meni lasten luo ja sanoi, että rahaa ei valitettavasti enää ole. Taskut ovat tyhjät ja budjetti käytetty. Muutaman päivän päästä lapset totesivat, että homma ei enää kannata, koska siitä ei makseta, joten metelöiminen ikkunan alla voidaan yhtä hyvin lopettaa kokonaan.
Tarina näyttää havainnollisesti, kuinka aitoa iloa tuottanut meluaminen alkoi muuttua ulkoisesti ohjatuksi toiminnaksi. Ja kun toiminta muuttuu ulkoapäin palkituksi, se ei enää ole hauskaa.
Vastaavia tuloksia on saatu sosiaalipsykologian opiskelijoilla. Puuduttavaan ja tylsään kokeeseen tuotiin opiskelijoita yksi kerrallaan. Kokeen jälkeen heidän piti väittää seuraavaksi sisääntuleville, että koe oli ollut erittäin mielenkiintoinen ja jännittävä. Osalle opiskelijoista maksettiin valehtelusta korvaus, osalle taas ei.
Kun myöhemmin kysyttiin, ketkä olivat valehdelleet, kun olivat väittäneet koetta jännittäväksi, rahaa saaneet myönsivät helpommin valehdelleensa. Syynä oli se, että ne, jotka eivät saaneet rahaa, ajattelivat valehdelleensa ainoastaan omasta halustaan. Tällöin moraaliton teko oli tietysti vaikeampi myöntää. Rahaa saaneet taas ajattelivat valehdelleensa vain rahan vuoksi, joten valehtelun motiivi oli helpompaa ulkoistaa.
Mekanismi oli täsmälleen sama kuin metelöivillä lapsilla: oma toiminta tulkittiin itseohjautuvaksi sen mukaan, maksettiinko siitä vai ei.
Sitouttavat tekijätJos pelkkä raha ei takaa lahjakkuuksien työmotivaation säilyttämistä, niin mikä sitten? Työhyvinvointi ja oman työn mielekkäänä kokeminen voisivat olla hyvä alku. Kun olosuhteet ja puitteet motivoivan työn tekemiselle ovat parhaat mahdolliset, on otettu jo iso askel oikeaan suuntaan.
Laajemmassa mielessä työhyvinvointiin voidaan lukea omat kehittymismahdollisuudet, hyvä ilmapiiri, riittävät vaikutusmahdollisuudet omaan työnkuvaan sekä laadukas johtaminen. Näillä huolehditaan osaajien sitoutumisesta ja motivoitumisesta.
Tutkimukset näyttäisivät tukevan ajatusta siitä, että mitä monimutkaisempi ja vaativampi työ on kyseessä, sitä suuremmaksi työhyvinvointiin liittyvien asioiden merkitys kasvaa. Vaativissa asiantuntija- tai esimiesrooleissa se on suurimmillaan.
Tämä ei tarkoita, etteikö hyvästä työstä pitäisi palkita myös rahallisesti. Raha ei kuitenkaan koskaan korvaa työhyvinvoinnnin ja motivaation puutteita. Pelkällä rahalla osaajia ei saa pidettyä talossa.
Motivaatio ja inspiraatio
Monesti ajatellaan, että motivaatio ja inspiraatio ovat yksi ja sama asia. Näin ei kuitenkaan ole. Motivaatiota ja inspiraatiota voisi verrata maratonjuoksijaan ja sprintteriin, ja ero on samanlainen. Motivaatio on tasaisempi ja vakaampi energia, joka saa sinut tekemään työtä pitkällä aikavälillä.
Inspiraatio puolestaan tuottaa lyhyitä mutta intensiivisiä spurtteja, joilla pääset liikkeelle tai pysyt oikealla polulla.
Molemmat, sekä motivaatio että inspiraatio, ovat tärkeitä tavoitteiden saavuttamiselle. Jos pääpaino lankeaa inspiraatiolle, taustalla on usein vakavampia motivaatio-ongelmia, jotka eivät ratkea pelkästään inspiraatioon luottamalla. Päämäärään pyrkivä kohtaa jatkuvasti ylä- ja alamäkiä. Inspiraatio voi antaa juuri kaivattavan sykäyksen vaikeista kausista selviämiseen tai auttaa pelaamaan entistä paremmin. Jos inspiraatioon turvautuu jatkuvasti, jää todellinen, pelaamista haittaava ongelma käsittelemättä.
Monesti ajatellaan, että motivaatio ja inspiraatio ovat yksi ja sama asia. Näin ei kuitenkaan ole. Motivaatiota ja inspiraatiota voisi verrata maratonjuoksijaan ja sprintteriin, ja ero on samanlainen. Motivaatio on tasaisempi ja vakaampi energia, joka saa sinut tekemään työtä pitkällä aikavälillä.
Inspiraatio puolestaan tuottaa lyhyitä mutta intensiivisiä spurtteja, joilla pääset liikkeelle tai pysyt oikealla polulla.
Molemmat, sekä motivaatio että inspiraatio, ovat tärkeitä tavoitteiden saavuttamiselle. Jos pääpaino lankeaa inspiraatiolle, taustalla on usein vakavampia motivaatio-ongelmia, jotka eivät ratkea pelkästään inspiraatioon luottamalla. Päämäärään pyrkivä kohtaa jatkuvasti ylä- ja alamäkiä. Inspiraatio voi antaa juuri kaivattavan sykäyksen vaikeista kausista selviämiseen tai auttaa pelaamaan entistä paremmin. Jos inspiraatioon turvautuu jatkuvasti, jää todellinen, pelaamista haittaava ongelma käsittelemättä.
Yleisimpiä motivaatio-ongelmia
.Uran alussa motivaatio riittää helposti omien tavoitteiden saavuttamiseen. Työ on jännittävää, oppiminen on nopeaa ja voittojakin tulee. Jossain vaiheessa työ alkaa käydä työstä eikä motivaatiota itsensä kehittämiseen löydykään yhtä helposti. Laiskuus on yleisin työntekijän hankaluuksia aiheuttava ongelma. Sen lisäksi käsittelen tässä artikkelissa muutamia muita motivaatio-ongelmia:
Tällainen ajattelu on kuitenkin harhaa. Jos kaikki olisi näin yksinkertaista, ongelmat olisi jo ratkaistu.
Laiskuus on kyky tehdä kaikkea muuta kuin juuri sitä, mitä pitäisi.
Monet ihmisett ovat oppineet tämän taidon jo nuorina ja vuosien harjoitus on hionut heistä mestareita. Jotkut heistä ovat onnistuneet laiskottelemaan niin pitkään, että kuvittelevat laiskuuden olevan pysyvä luonteenpiirre. Laiskuus on kuitenkin piirre siinä missä muutkin. Se on pysyvää vain, jos sen korjaamiseksi ei tee mitään.
Laiskuus kehittyy monesti jo varhain, jos lapselta ei vaadita mitään tai häntä ei kannusteta koulumenestykseen. Tällöin työetiikka ei kehity sellaiseksi, että se toisi luonnolliset lahjat parhaiten esiin.Työssä laiskuus nousee tavallisesti pintaan, kun ihminen kohtaa ammattilaisen elämään kuuluvat velvollisuudet.
Ammattilaisena olet oma pomosi. Sinun on itse päätettävä muun muassa, mitä teet ja kuinka paljon, milloin ja mitä opiskelet, keneltä otat vastaan neuvoja, miten kehität henkisiä ominaisuuksiasi sekä miten pysyt ajan tasalla ohjelmista ja strategioista.
Työ olisi helppoa, jos joku kertoisi joka päivä, mitä on tehtävä. Joillekin voi vain olla ylitsepääsemättömän vaikeaa ottaa haltuun kaikki eri osa-alueet, joita ammattilaisen menestyminen edellyttää. Haasteisiin tarttumisen sijaan monet alkavat laiskotella.
Riippumatta laiskuuden syntytavasta ongelma on selvitettävä analysoimalla sitä. Erittele kaikki asiat, joita teet työn sijasta. Merkitse täsmällisesti muistiin kaikki toimet ja niihin käyttämäsi aika. Kirjoita sitten luettelo asioista, joita sinun pitäisi tehdä. Sitten sinun täytyy alkaa tehdä enemmän asioita tehtävälistalta ja vähentää muita puuhia. Tämä vaatii itsekuria. Kunnollisen työetiikan kehittäminen muistuttaa lihasharjoittelua. Sen eteen on ponnisteltava. Jos et ole varma, mitä asioita pitäisi tehdä, pyydä apua.
.Uran alussa motivaatio riittää helposti omien tavoitteiden saavuttamiseen. Työ on jännittävää, oppiminen on nopeaa ja voittojakin tulee. Jossain vaiheessa työ alkaa käydä työstä eikä motivaatiota itsensä kehittämiseen löydykään yhtä helposti. Laiskuus on yleisin työntekijän hankaluuksia aiheuttava ongelma. Sen lisäksi käsittelen tässä artikkelissa muutamia muita motivaatio-ongelmia:
- lykkääminen,
- loppuunpalaminen ja
- liiallinen haaveilu.
Tällainen ajattelu on kuitenkin harhaa. Jos kaikki olisi näin yksinkertaista, ongelmat olisi jo ratkaistu.
Laiskuus on kyky tehdä kaikkea muuta kuin juuri sitä, mitä pitäisi.
Monet ihmisett ovat oppineet tämän taidon jo nuorina ja vuosien harjoitus on hionut heistä mestareita. Jotkut heistä ovat onnistuneet laiskottelemaan niin pitkään, että kuvittelevat laiskuuden olevan pysyvä luonteenpiirre. Laiskuus on kuitenkin piirre siinä missä muutkin. Se on pysyvää vain, jos sen korjaamiseksi ei tee mitään.
Laiskuus kehittyy monesti jo varhain, jos lapselta ei vaadita mitään tai häntä ei kannusteta koulumenestykseen. Tällöin työetiikka ei kehity sellaiseksi, että se toisi luonnolliset lahjat parhaiten esiin.Työssä laiskuus nousee tavallisesti pintaan, kun ihminen kohtaa ammattilaisen elämään kuuluvat velvollisuudet.
Ammattilaisena olet oma pomosi. Sinun on itse päätettävä muun muassa, mitä teet ja kuinka paljon, milloin ja mitä opiskelet, keneltä otat vastaan neuvoja, miten kehität henkisiä ominaisuuksiasi sekä miten pysyt ajan tasalla ohjelmista ja strategioista.
Työ olisi helppoa, jos joku kertoisi joka päivä, mitä on tehtävä. Joillekin voi vain olla ylitsepääsemättömän vaikeaa ottaa haltuun kaikki eri osa-alueet, joita ammattilaisen menestyminen edellyttää. Haasteisiin tarttumisen sijaan monet alkavat laiskotella.
Riippumatta laiskuuden syntytavasta ongelma on selvitettävä analysoimalla sitä. Erittele kaikki asiat, joita teet työn sijasta. Merkitse täsmällisesti muistiin kaikki toimet ja niihin käyttämäsi aika. Kirjoita sitten luettelo asioista, joita sinun pitäisi tehdä. Sitten sinun täytyy alkaa tehdä enemmän asioita tehtävälistalta ja vähentää muita puuhia. Tämä vaatii itsekuria. Kunnollisen työetiikan kehittäminen muistuttaa lihasharjoittelua. Sen eteen on ponnisteltava. Jos et ole varma, mitä asioita pitäisi tehdä, pyydä apua.
Lykkäämisellä tarkoitetaan tässä toistuvaa viivyttelyä ja töiden tekemisen siirtämistä. Lopetat työn jo kahden tunnin jälkeen, vaikka ajatuksena oli työskennellä viisi. Ajattelet vain työskenteleväsi lisää huomenna. Opetusvideon katsomisen sijaan katseletkin televisiota ja mielessäsi lupaat opiskella huomenna. Ihmisilla lykättävien asioiden kirjo on suuri. Ongelma ei olisi niin paha, jos tehtävät oikeasti hoidettaisiin seuraavana päivänä. Sen sijaan "huominen" on tekosyy olla tekemättä jotakin tänään. Kun huominen koittaa, lykätään asioita edelleen seuraavaan päivään.
Jatkuvan lykkäyskierteen seurauksena kehitys hidastuu eivätkä he hyödynnä koko potentiaaliaan. Syynä viivyttelyyn on uskomus, että seuraavana päivänä asia hoituu helpommin. Päivä päivältä tehtävien lista kuitenkin pitenee, joten tekemistä on koko ajan enemmän, ei suinkaan vähemmän. Huomenna mikään ei ole yhtään helpompaa, päinvastoin. Silloin tehtävänä on sekä tämän päivän että huomisen työt. Mitä enemmän jää rästiin, sitä todennäköisemmin asiat lykkääntyvät edelleen. Aina kun päätät lykätä työtä tai opiskelua huomiseen ja uskot kaiken hoituvan silloin, valehtelet itsellesi.
Irrottautuaksesi lykkäämisen kierteestä, sinun on löydettävä voimia muutokseen heti. Kaikkea ei tietenkään tarvitse tehdä yhdeltä istumalta. Vakaaseen työetiikkaan kuuluu myös työskentely tasaisemmalla tahdilla. Ylipitkät opiskelusessiot eivät edistä oppimista, ja pitkiin työsessioihin mahtuu epäilemättä suuria työn laadun heilahteluita. Ala pikku hiljaa tehdä systemaattisesti enemmän ja enemmän asioita, joita ennen olet lykännyt.
Jatkuvan lykkäyskierteen seurauksena kehitys hidastuu eivätkä he hyödynnä koko potentiaaliaan. Syynä viivyttelyyn on uskomus, että seuraavana päivänä asia hoituu helpommin. Päivä päivältä tehtävien lista kuitenkin pitenee, joten tekemistä on koko ajan enemmän, ei suinkaan vähemmän. Huomenna mikään ei ole yhtään helpompaa, päinvastoin. Silloin tehtävänä on sekä tämän päivän että huomisen työt. Mitä enemmän jää rästiin, sitä todennäköisemmin asiat lykkääntyvät edelleen. Aina kun päätät lykätä työtä tai opiskelua huomiseen ja uskot kaiken hoituvan silloin, valehtelet itsellesi.
Irrottautuaksesi lykkäämisen kierteestä, sinun on löydettävä voimia muutokseen heti. Kaikkea ei tietenkään tarvitse tehdä yhdeltä istumalta. Vakaaseen työetiikkaan kuuluu myös työskentely tasaisemmalla tahdilla. Ylipitkät opiskelusessiot eivät edistä oppimista, ja pitkiin työsessioihin mahtuu epäilemättä suuria työn laadun heilahteluita. Ala pikku hiljaa tehdä systemaattisesti enemmän ja enemmän asioita, joita ennen olet lykännyt.
Loppuunpalaminen
Yksi syy alhaiseen motivaatioon saattaa olla energian puute.
Usein hyvin motivoituneillakin työntekijällä on kausia, jolloin he vaikuttavat laiskoilta ja epämotivoituneilta. Tosiasiassa työskentelevijen motivaatio on niin kova, että se ehdyttää heidän henkiset voimavaransa, he palavat loppuun. Loppuunpalamisen oireet saattavat muistuttaa kaikkia yleisten motivaatio-ongelmien merkkejä, paitsi että ne aiheutuvat liiallisesta työ ja opiskelusta. Loppuunpalaneet ihmiset väsyvät, eivätkä halua tehdä tai kehittää itseään. Tila on henkinen vastine urheilijalle, joka on joutunut ylikuntoon rasittamalla itseään liikaa.
Loppuunpalaminen on ongelma, jonka olemassaolosta monilla ihmisilla ei ole tietoa. Eräs syy on se, että he aliarvioivat työn aiheuttaman stressin ja paineen. Lopulta liiallisen työnteon intensiivisyys kuluttaa heidät henkisesti niin loppuun, että työhön vaadittavan energian löytäminen alkaa tuntua yhä vaikeammalta. Ongelmaa pahentaa se, että ihmiset pitävät itseään laiskoina ja muuttuvat turhan itsekriittisiksi. On tärkeä erottaa toisistaan loppuunpalaminen ja laiskuus, sillä ratkaisut ovat päinvastaiset. Uupuneiden työntekijöiden on levättävä ja laiskojen työskentelevan enemmän.
Jos kärsit loppuunpalamisesta, sinun on löydettävä tasapaino kovan työnteon ja riittävän levon välillä. Voit esimerkiksi päättää pitää ainakin yhden vapaapäivän viikossa. Tai voit paiskia työtä kuukauden putkeen ja pitää sitten viikon loman. Pidä myös silmällä loppuunpalamisen ensioireita: nopea väsyminen, laiskuuden tunne, tekemisen välttely ja henkinen jumi. Jos havaitset tällaisia merkkejä itsessäsi, pidä taukoa sen sijaan, että ruoskisit itseäsi työhön. Johdonmukainen motivaation kehittäminen ilman loppuunpalamista tapahtuu samalla tavalla kuin lihaksen kasvattaminen kuntosalilla: on vuoroteltava kovaa työtä ja lepoa. Jos painat liian kovaa liian pitkään, pääsi ei kestä, kuten eivät lihaksetkaan.
Yksi syy alhaiseen motivaatioon saattaa olla energian puute.
Usein hyvin motivoituneillakin työntekijällä on kausia, jolloin he vaikuttavat laiskoilta ja epämotivoituneilta. Tosiasiassa työskentelevijen motivaatio on niin kova, että se ehdyttää heidän henkiset voimavaransa, he palavat loppuun. Loppuunpalamisen oireet saattavat muistuttaa kaikkia yleisten motivaatio-ongelmien merkkejä, paitsi että ne aiheutuvat liiallisesta työ ja opiskelusta. Loppuunpalaneet ihmiset väsyvät, eivätkä halua tehdä tai kehittää itseään. Tila on henkinen vastine urheilijalle, joka on joutunut ylikuntoon rasittamalla itseään liikaa.
Loppuunpalaminen on ongelma, jonka olemassaolosta monilla ihmisilla ei ole tietoa. Eräs syy on se, että he aliarvioivat työn aiheuttaman stressin ja paineen. Lopulta liiallisen työnteon intensiivisyys kuluttaa heidät henkisesti niin loppuun, että työhön vaadittavan energian löytäminen alkaa tuntua yhä vaikeammalta. Ongelmaa pahentaa se, että ihmiset pitävät itseään laiskoina ja muuttuvat turhan itsekriittisiksi. On tärkeä erottaa toisistaan loppuunpalaminen ja laiskuus, sillä ratkaisut ovat päinvastaiset. Uupuneiden työntekijöiden on levättävä ja laiskojen työskentelevan enemmän.
Jos kärsit loppuunpalamisesta, sinun on löydettävä tasapaino kovan työnteon ja riittävän levon välillä. Voit esimerkiksi päättää pitää ainakin yhden vapaapäivän viikossa. Tai voit paiskia työtä kuukauden putkeen ja pitää sitten viikon loman. Pidä myös silmällä loppuunpalamisen ensioireita: nopea väsyminen, laiskuuden tunne, tekemisen välttely ja henkinen jumi. Jos havaitset tällaisia merkkejä itsessäsi, pidä taukoa sen sijaan, että ruoskisit itseäsi työhön. Johdonmukainen motivaation kehittäminen ilman loppuunpalamista tapahtuu samalla tavalla kuin lihaksen kasvattaminen kuntosalilla: on vuoroteltava kovaa työtä ja lepoa. Jos painat liian kovaa liian pitkään, pääsi ei kestä, kuten eivät lihaksetkaan.
Suuret unelmat
Jos henkilöllä on epärealistiset kuvitelmat "unelmatyöstä", silloin voi todella pettyä eikä se varmaankaan tunnu enää sellaiselta mitä kuvitteli työn olevan. Tällaiset unelmat voi olla hyödyllistä tavoitteiden määrittämisessä, mutta ne voivat myös aiheuttaa ongelmia, jos niistä ei osaa päästää irti. Haaveet voivat herättää tunteita, jotka puolestaan saavat unelmat tuntumaan todellisilta. Unelmissa ei tapahdu ikäviä asioita, eikä niissä näy esteitä tavoitteiden saavuttamiselle. Unelmien toteutumisen käytännössä vaatimat askeleet pääsevät helposti unohtumaan. Et myöskään ole valmistautunut takaiskuihin tai vaikeuksiin, joiden takia saatat menettää toivosi unelman toteutumisesta ja kadottaa motivaatiosi.
Aina kun tavoittelet jotakin unelmien arvoista, kohtaat esteitä ja vastoinkäymisiä, saatat jopa jäädä jumiin. Mitään suurta ei ole saavutettu ilman vaikeuksia. Jotta et unohtaisi täysin tosiasioita, joita ylevien päämääriesi saavuttaminen vaatii, sinun on pohdittava unelmaasi. Jaa tavoitteet osiin, selvitä, mitä toimenpiteitä niiden toteuttaminen oikeasti vaatii ja tee kovasti työtä (äläkä pala loppuun). Näin voit saavuttaa unelmasi.
Jos henkilöllä on epärealistiset kuvitelmat "unelmatyöstä", silloin voi todella pettyä eikä se varmaankaan tunnu enää sellaiselta mitä kuvitteli työn olevan. Tällaiset unelmat voi olla hyödyllistä tavoitteiden määrittämisessä, mutta ne voivat myös aiheuttaa ongelmia, jos niistä ei osaa päästää irti. Haaveet voivat herättää tunteita, jotka puolestaan saavat unelmat tuntumaan todellisilta. Unelmissa ei tapahdu ikäviä asioita, eikä niissä näy esteitä tavoitteiden saavuttamiselle. Unelmien toteutumisen käytännössä vaatimat askeleet pääsevät helposti unohtumaan. Et myöskään ole valmistautunut takaiskuihin tai vaikeuksiin, joiden takia saatat menettää toivosi unelman toteutumisesta ja kadottaa motivaatiosi.
Aina kun tavoittelet jotakin unelmien arvoista, kohtaat esteitä ja vastoinkäymisiä, saatat jopa jäädä jumiin. Mitään suurta ei ole saavutettu ilman vaikeuksia. Jotta et unohtaisi täysin tosiasioita, joita ylevien päämääriesi saavuttaminen vaatii, sinun on pohdittava unelmaasi. Jaa tavoitteet osiin, selvitä, mitä toimenpiteitä niiden toteuttaminen oikeasti vaatii ja tee kovasti työtä (äläkä pala loppuun). Näin voit saavuttaa unelmasi.
Lopuksi
Artikkelin tarkoitus on tarjota uusia näkökulmia muutamiin yleisiin motivaatio-ongelmiin ja niiden ratkaisuihin. Motivaatio-ongelmien taustalla voi olla lukuisia muitakin syitä, kuten upswing tai downswing, opiskelun vähyys ja korkeat odotukset. Kun analysoit, miksi teet "vääriä" asioita oikeiden sijaan, olet askeleen lähempänä ongelman ratkaisemista ja motivaation löytämistä.
Kaikkien meidän motivaatio heittelee ylös ja alas. Jos alamäet estävät sinua saavuttamasta tavoitteitasi , on aika paneutua ongelmien syihin tarkemmin, jotta jälkikäteen ei tarvitse katua tekemättä jättämisiä.
Lopuksi katsottavaksi lyhyt ja hyvä motivaatiovideo!
Artikkelin tarkoitus on tarjota uusia näkökulmia muutamiin yleisiin motivaatio-ongelmiin ja niiden ratkaisuihin. Motivaatio-ongelmien taustalla voi olla lukuisia muitakin syitä, kuten upswing tai downswing, opiskelun vähyys ja korkeat odotukset. Kun analysoit, miksi teet "vääriä" asioita oikeiden sijaan, olet askeleen lähempänä ongelman ratkaisemista ja motivaation löytämistä.
Kaikkien meidän motivaatio heittelee ylös ja alas. Jos alamäet estävät sinua saavuttamasta tavoitteitasi , on aika paneutua ongelmien syihin tarkemmin, jotta jälkikäteen ei tarvitse katua tekemättä jättämisiä.
Lopuksi katsottavaksi lyhyt ja hyvä motivaatiovideo!