Tykkään viikonloppuisin käydä miesystäväni kanssa syömässä hyvin. Usein valitsen ravintolan arvosteluiden perusteella ja katsomalla ravintolan kotisivuilta menun ja kuvia. Maksamme mielelläni hyvin tehdystä ruuasta, koska siinä on käsityön meininkiä. Kokemuksemme on lisännyt myös vaatimustasoa. Vältän keskitason ravintoloita, koska niissä tuntuu usein, että osaisin itse tehdä parempaa safkaa kotona.
Minulle gourmet tarkoittaa ammattikokin tekemää sapuskaa, jota tarjoillaan fine dining -paikoissa.
Mikä on Fine dining? Se on tilan, palvelun ja aterian muodostama kokonaisuus jota voidaan kutsua tietyissä tapauksissa fine diningiksi.
Todennäköisesti helpoin tapa erottaa fine dining on katsomalla hintatasoa, käytännössä maksat paljosta muustakin kuin pelkästään ruoasta. Tyypillisesti ruoat tehdään esteettisesti kauniiksi, eivät annoskoot ole yleensä kovin suuria. Tässä muutama esimerkki, joita tulee voida odottaa, jos ravintola väittää edustavansa fine diningia
RUOKA: yleensä vain kourallinen vaihtoehtoja, joista usein tehty valmiita ateriakokonaisuuksia korkealaatuisista raaka-aineista; yleensä hyödynnetään paikallisia kausituotteita; paljon silmänruokaa; amuse-bouche on enemmänkin sääntö kuin poikkeus
JUOMAT: korkealaatuiset viinit eri ruokalajeja kohottamaan; usein sommelierin ennalta parittamat
PALVELU: korkeasti koulutettuja tarjoilijoita, jotka tuntevat ruokalajien valmistuksen ja pystyvät suosittelemaan ateriakokonaisuuksia; palvelulta voi odottaa huippulaatua ja täsmällisyyttä; pöytiinohjaus
MILJÖÖ: korkealaatuisia materiaaleja; tarkkaan mietitty kokonaisuus; servetti/lautasliina on aina kankainen; lasit ja aterimet erittäin laadukkaat
Nykyään parhaat fine dining-paikat tarjoavat asiakkailleen kulinaarisen, interaktiivisen tapahtuman, jonka tarkoituksena on tuottaa pitkäaikainen mielihyvä. Se ei ole siis pelkästään se, mikä ilmestyy pöydälle lautasella vaan ravintolan ja sen ympäristön muodostama kokonaisuus, palvelu, historia, brandi, oheistuotteet, miljöö, sijainti, värit, valot, aterimet, pöydät, tuolit, wc, valot, kokki ja palveluskunta, teema jne. - niin kovin moni asia.
Fine dining ravintolaan menen just kaiken tämän vuoksi - hankkimaan kokemusta ja elämystä, jota muistella vielä kauan jälkeenpäin.
Siinä mielessä fine dining-ravintoloitsijan elämä onkin veitsen terällä eloa, koska asiakkaalla on yleensä aina kosolti odotusarvoja ja niitä verrataan aina siihen, mitä todellisuudessa saadaan. Lipsua ei sovi yhdenkään asiakkaan kohdalla. Rahasta tässä ei ole yleensäkään kyse, asiakas maksaa sen, minkä asiakas maksaa, vaan odotusarvoista ja siitä mitä vastinetta niille saa.
Ja jos saatu ei vastaa odotuksia kalkattaa paha kello kauas ja kauan. Päinvastaisessa tapauksessa taas hyvä kello antaa kuulua itsestään.
Otin siis eteen ”50 parasta ravintolaa 2013” listan ja päätin aloittaa kokeilun COFFEEPAUSE BLOGia varten.
Suunnitelmissa on kokeilla listan päässä, alussa ja keskellä olevia ruokapaikkoja vuorotelleen ja arvostaa erikseen miljöö, palvelu, jokainen ruokalaji, hinta-laatu suhde 1-10 pisteen skaalassa.
Kenties vuodessa saisi listan käyty läpi.
Minulle gourmet tarkoittaa ammattikokin tekemää sapuskaa, jota tarjoillaan fine dining -paikoissa.
Mikä on Fine dining? Se on tilan, palvelun ja aterian muodostama kokonaisuus jota voidaan kutsua tietyissä tapauksissa fine diningiksi.
Todennäköisesti helpoin tapa erottaa fine dining on katsomalla hintatasoa, käytännössä maksat paljosta muustakin kuin pelkästään ruoasta. Tyypillisesti ruoat tehdään esteettisesti kauniiksi, eivät annoskoot ole yleensä kovin suuria. Tässä muutama esimerkki, joita tulee voida odottaa, jos ravintola väittää edustavansa fine diningia
RUOKA: yleensä vain kourallinen vaihtoehtoja, joista usein tehty valmiita ateriakokonaisuuksia korkealaatuisista raaka-aineista; yleensä hyödynnetään paikallisia kausituotteita; paljon silmänruokaa; amuse-bouche on enemmänkin sääntö kuin poikkeus
JUOMAT: korkealaatuiset viinit eri ruokalajeja kohottamaan; usein sommelierin ennalta parittamat
PALVELU: korkeasti koulutettuja tarjoilijoita, jotka tuntevat ruokalajien valmistuksen ja pystyvät suosittelemaan ateriakokonaisuuksia; palvelulta voi odottaa huippulaatua ja täsmällisyyttä; pöytiinohjaus
MILJÖÖ: korkealaatuisia materiaaleja; tarkkaan mietitty kokonaisuus; servetti/lautasliina on aina kankainen; lasit ja aterimet erittäin laadukkaat
Nykyään parhaat fine dining-paikat tarjoavat asiakkailleen kulinaarisen, interaktiivisen tapahtuman, jonka tarkoituksena on tuottaa pitkäaikainen mielihyvä. Se ei ole siis pelkästään se, mikä ilmestyy pöydälle lautasella vaan ravintolan ja sen ympäristön muodostama kokonaisuus, palvelu, historia, brandi, oheistuotteet, miljöö, sijainti, värit, valot, aterimet, pöydät, tuolit, wc, valot, kokki ja palveluskunta, teema jne. - niin kovin moni asia.
Fine dining ravintolaan menen just kaiken tämän vuoksi - hankkimaan kokemusta ja elämystä, jota muistella vielä kauan jälkeenpäin.
Siinä mielessä fine dining-ravintoloitsijan elämä onkin veitsen terällä eloa, koska asiakkaalla on yleensä aina kosolti odotusarvoja ja niitä verrataan aina siihen, mitä todellisuudessa saadaan. Lipsua ei sovi yhdenkään asiakkaan kohdalla. Rahasta tässä ei ole yleensäkään kyse, asiakas maksaa sen, minkä asiakas maksaa, vaan odotusarvoista ja siitä mitä vastinetta niille saa.
Ja jos saatu ei vastaa odotuksia kalkattaa paha kello kauas ja kauan. Päinvastaisessa tapauksessa taas hyvä kello antaa kuulua itsestään.
Otin siis eteen ”50 parasta ravintolaa 2013” listan ja päätin aloittaa kokeilun COFFEEPAUSE BLOGia varten.
Suunnitelmissa on kokeilla listan päässä, alussa ja keskellä olevia ruokapaikkoja vuorotelleen ja arvostaa erikseen miljöö, palvelu, jokainen ruokalaji, hinta-laatu suhde 1-10 pisteen skaalassa.
Kenties vuodessa saisi listan käyty läpi.
1. Ravintola SUNN (listapaikka 40.)
Aleksanterinkatu 26, 2. kerros, 00170 Helsinki
Puh. 010 2312 800
www.ravintolasunn.fi
SIJANTI JA TARINA Helsingin arvokkaimmalla aukiolla, Senaatintorilla, rakennettu 1700-luvulla.
Kauppias Sunnin talo muutettiin virastotaloksi 1931. Tiloissa on toiminut mm. Poliisilaitos ja Rakennusvirasto.
2009-2011 käärittiin Sunnin talo pakettiin ja alkoi suuri remontti. Remontti päättyi 17.5.2011 kun Ravintola Sunn avasi ovensa ensimmäisen kerran.
RUOKA-AIKA - söimme kahden hengen voimiin lauantai- illallisen, ruuhka-ajan ulkopuolella.
MILJÖÖ – kolkko, yksinkertainen. Sisäänkäynti oli joksikin nuhruisennäköinen. Tuntui myös hieman siltä kuin olisimme astuneet tavalliseen ruokalaan nähtyämme salin. Pöydillä ei ollut pöytäliinoja, servietit olivat paperisia, sisustus hyvinkin tylsä ja lattea. Muovilattiat rumia, verhot huonosti ommeltu. Kenties taulut kolkoille seinille tai matot lattioille olisi riittänyt... Vanhasta arvotilasta olisi näin isolla remontilla saanut paljon tunnelmallisemmankin.Täydellinen pettymys… Sisustus uusiksi, niin kehtaa vieraitakin tuoda syömään. 5 pisteettä.
VASTANOTTO JA PALVELU ei ollut ehkä odotettua tasoa. Palvelussa parantamisen varaa. 6 pisteettä.
MENU oli mielestäni varsin mielenkiintoinen ja houkuttelevia annoksia tuntui löytyvän useampiakin. Vaihtoehtoja oli mielestäni sopivasti. Hyvän keittiön ei tätä enempää listalla kannata pitääkään. Menulista olisi voinut olla tyylikampi.
Kauppias Sunnin talo muutettiin virastotaloksi 1931. Tiloissa on toiminut mm. Poliisilaitos ja Rakennusvirasto.
2009-2011 käärittiin Sunnin talo pakettiin ja alkoi suuri remontti. Remontti päättyi 17.5.2011 kun Ravintola Sunn avasi ovensa ensimmäisen kerran.
RUOKA-AIKA - söimme kahden hengen voimiin lauantai- illallisen, ruuhka-ajan ulkopuolella.
MILJÖÖ – kolkko, yksinkertainen. Sisäänkäynti oli joksikin nuhruisennäköinen. Tuntui myös hieman siltä kuin olisimme astuneet tavalliseen ruokalaan nähtyämme salin. Pöydillä ei ollut pöytäliinoja, servietit olivat paperisia, sisustus hyvinkin tylsä ja lattea. Muovilattiat rumia, verhot huonosti ommeltu. Kenties taulut kolkoille seinille tai matot lattioille olisi riittänyt... Vanhasta arvotilasta olisi näin isolla remontilla saanut paljon tunnelmallisemmankin.Täydellinen pettymys… Sisustus uusiksi, niin kehtaa vieraitakin tuoda syömään. 5 pisteettä.
VASTANOTTO JA PALVELU ei ollut ehkä odotettua tasoa. Palvelussa parantamisen varaa. 6 pisteettä.
MENU oli mielestäni varsin mielenkiintoinen ja houkuttelevia annoksia tuntui löytyvän useampiakin. Vaihtoehtoja oli mielestäni sopivasti. Hyvän keittiön ei tätä enempää listalla kannata pitääkään. Menulista olisi voinut olla tyylikampi.
APERITIIVIKSI – otettiin Kir Royalia, se oli hyvä (sitäkin olen saanut huonoa, makuasia tietenkin).
Tuoretta LEIPÄÄ oli 5 erilaista, maukkaita kaikki. Lisäksi voivaahtoa ja sieni-pähkinä levite.
ALKUTEOKSENA tilattiin:
1) Paistettuja kampasimpukoita, kukkakaalia ja rusinapyreetä. Kampasimpukoita oli vain 3 kpl, rusinapyree sopii hyvin makuyhdisteilmaan, simpukat hyvin paistetut, rapeampi pinta olisi voinut olla.
Hinta 13,60 € ja 8 pistettä.
2) Perunablinejä 2kpl, lohimoussea – olivat tosi maukkaat ja kuohkeat, mousse hyvänmakuinen.
Hinta 12,20 € ja 9 pisteettä.
PÄÄRUOKA:
1) Ankankoipiconfit, kurpitsaa kolmessa muodossa ja lakritsia. Ankka tosi murea ja maukas, kurpitsa sopihyvin lisukkeeksi, lakritsikastikkeen maku kruunasi kokonaisuuden.
Hinta 22,40 € ja 9 pisteettä.
3) Haudutettua siikaa, lämmintä porkkana-pinaattisalaattia ja rapukastiketta. Paistettu siika olisi ollut maukkaampi vaihtoehto, kastike oli tosi hienonmakuinen, pinaatti sopi yllättävän hyvin lisukkeeksi, porkkana olisi saanut olla enemmän kypsynyttä, jäi liian kovaksi.
Hinta 26,80 € ja 7pisteettä
JÄLKIRUOALLE jäi hyvin tilaa.
1) suklaafondant maistui hyvin. Passionkreemi oli maukas lisuke ja maut soivat hyvin yhteen.
Hinta 9,60 € ja 9 pisteettä.
2) Hunajakakkua ja sitrus-omenahilloketta- ei liian makea, maut sopivat hyvin yhteen.
Hinta 9,60 € ja 8 pisteettä.
HINTA/LAATU SUHDE Annokset ovat pieniä, raavaalle miehelle ehkä jäisi vähäiseksi, naiselle OK. Nälkää lähtee, ilman ähkyä. Minusta kalliimmalla puolella olevaa ruokaa, mutta hyvää!
7 pisteettä.
2 hengen 3 ruokalajin illallinen aperitiiveineen, ilman viiniä 117.60 €
KESKIARVOKSI 7,5